Kalliolan kansalaisopisto – laadukasta opetusta jo vuodesta 1920

Etusivu / Opettajat / Susanna Nurminen

Susanna Nurminen

Kuka olet ja minkälainen on taustasi baletin parissa?

Olen Susanna Nurminen ja olen kotoisin Rovaniemeltä. Baletin aloitin jo lapsena. Kun olin yläasteikäinen, Rovaniemelle muutti tanssinopettaja Virpi Wirlander-Asplund, joka opetti myös nykytanssia, jazztanssia, sambaa ja steppiä. Kävin niilläkin tunneilla, mutta baletti oli edelleen pääjuttuni. Virpin kannustamana aloitin opiskelut Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella, josta valmistuin tanssitaiteen maisteriksi 1993 tanssinopettajan suuntautumisvaihtoehdosta.

Valmistumisen jälkeen palasin pohjoiseen, jossa tein kymmenen vuotta tanssinopettajan ja tanssijan työtä. Opetin myös balettia, mutten kokenut sitä silloin omakseni. Koulutukseni kautta nykytanssi oli minulla silloin vahvempi ja se tuntui mielenkiintoisemmalta.

Kuinka olet päätynyt baletinopettajaksi Kalliolaan?

Vuonna 2003 muutin takaisin Helsinkiin. Samana vuonna törmäsin ensimmäisen kerran Klein- tekniikkaan, joka vei mennessään. Aloitin Klein-tekniikan opettajaopinnot ja valmistuin 2016. Tekniikka auttaa löytämään kehon syvät tukilihakset ja ymmärtämään niiden roolin luurangan linjaajana ja liikuttajana. Tavoitteena on lisätä kehon ymmärrystä ja kehittää kehoa kokonaisuutena.

Tämän yksilöllisen kehon anatomian ymmärtämisen kautta baletin opetus alkoi tuntua taas todella mielenkiintoiselta. Nykyään opetan aikuisbalettia ja olen siis palannut juurilleni.

Minkälaista on aikuisbaletti?

Baletin liikekielen estetiikka on suunniteltu hyvin spesifille ruumiinrakenteelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain tämän rakenteen omaavat ihmiset voisivat tanssia balettia. Se ei vain näytä ulkoisesti samalta, ja se pitää hyväksyä. Pääasia on, että jokainen voi nauttia baletin liikekielen tuottamasta mielihyvästä ilman, että sitä tarvitsee arvottaa ulkopuolisella katseella.

Aikuisbaletti taipuu moneksi ja tällä hetkellä tarjontaa on paljon. Uskon, että pääkaupunkiseudulla aikuisbaletin harrastaja voi löytää itselleen sopivan opettajan ja lähestymistyylin. Itse olen opettajana hyvin analyyttinen. Pelkkä ulkoisen muodon kopiointi ei kiehdo minua. Minulle pääasia on, että oppilas ymmärtää, mitä tekee ja miksi. Lähestymistapani on, että baletin liikekielen kautta tutustutaan oman kehon anatomiaan.

Baletti tempaisee mukaansa, sillä se vaatii niin paljon keskittymistä. Tunnilla kaikki muu unohtuu, arki ja työstressit. Jotkut ovat sanoneet, että tämä on samalla aivobicia.

Kenelle suosittelet aikuisbalettia?

Jos baletti on joskus ollut haaveena, niin kannattaa tulla kokeilemaan. Alkeistunnilla ei tarvitse tietää mitään, riittää että on avoin mieli. Jokaisella on oikeus edetä ja omaksua liikkeitä omaan tahtiin.

Minulle on tärkeää, että vaikka aloittaisi aikuisena voi halutessaan pikkuhiljaa edetä kohti haastavampia liikkeitä. Meillä on Kalliolassa neljä aikuisbaletin tasoryhmää. Joillekin uudet haasteet tuovat motivaatiota, toisille taas nautinto tulee tuttujen liikesarjojen toistosta ja kertauksesta.

Baletti auttaa tulemaan sinuiksi oman kehonsa kanssa. Sellaiselle, joka ei ole koskaan harrastanut mitään tanssia tai liikuntaa se on jopa tärkeämpää kuin niille, jotka ovat tehneet kehon koordinaatiota kehittäviä lajeja lapsesta asti. Oman kehotietoisuuden löytäminen ja sen parantaminen vaikuttaa hyvin moneen asiaan; siihen miten näet ja koet itsesi sekä miten kannat itseäsi.

Esiinnyttekö yleisölle?

Teemme yhden tanssin lukukauden aikana, ja samana päivänä harjoittelevat ryhmät esiintyvät toisilleen. Joskus olemme esiintyneet myös Sandelsin talon asukkaille. Jokaisessa ryhmässä on niitä, jotka haluavat esiintyä, ja toisaalta niitä, jotka eivät missään nimessä halua. Siksi esityksiin osallistuminen ei ole pakollista.

Esiintyminen on kuitenkin yksi lisäaskel, joka auttaa pääsemään kokemaan miltä tuntuu kun sinua katsotaan. Siinä joutuu kohtaamaan ja selviämään oman esitysjännityksen kanssa, kun opettaja ei olekaan näyttämässä eteen eikä sanomassa mikä liike tulee seuraavaksi. Sitä kautta yhdessä tekeminen paranee ja kehittyy. Ryhmä alkaa luottamaan itseensä, ja esiintyjät saavat tukea ja turvaa toisistaan.

Mistä muusta innostut?

Tanssi kulkee minulla aina mukana. Olen nyt harrastanut kolme vuotta argentiinalaista tangoa. Minulla oli paritanssilajin aloittamiseen iso kynnys. Kun on koko elämänsä tehnyt vain yksilölajia, tanssiminen kontaktissa toiseen pelotti. Olen kuitenkin onnellinen, että rohkenin ottaa tämän askeleen ja se on tuonut iloa elämääni. Muuten tykkään tehdä paljon käsillä: entisöin huonekaluja, tuunaan vaatteita ja nautin kokkaamisesta.