Kuka olet ja kuinka olet päätynyt keramiikan pariin?
Olen Katja Seppinen, ja olen tehnyt keramiikkaa lapsesta saakka. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan keramiikkaa käsi- ja taideteolliseen, josta matkani jatkui Kuopion muotoiluakatemiaan. Jossain vaiheessa halusin kuitenkin tehdä muita töitä. Asuin ulkomailla, päädyin Lapin yliopistoon opiskelemaan matkailun kulttuurintutkimusta, enkä kahdeksaan vuoteen tehnyt ollenkaan keramiikkaa.
Päädyin muuttamaan Helsinkiin ja tulin lopulta siihen tulokseen, että pitää tehdä mitä elämässään eniten haluaa – ja minulle se on keramiikka.
Kuinka löysit tiesi Kalliolaan?
Työskentelin työpajaohjaajana Helsingin kaupungin Uusix-verstaalla, jossa tehdään keramiikkaa sellaisten pitkäaikaistyöttömien kanssa, joilla on elämänhallinnan haasteita. Kokemus vahvisti näkemystäni savesta kuntouttavana ja hyvää mieltä tuovana prosessina.
Kalliolaan päädyin neljä vuotta sitten. Olin kehitellyt idean Kädet saveen -työpajasta, jossa omia ajatuksia siirretään saveen ilman tarkoitusta säästää syntynyttä muotoa. Asuin Kalliolan lähellä, joten otin yhteyttä koulutuspäällikköön ja hänestä työpaja oli hyvä idea. Toteutimme sen yhteistyössä Designmuseon kanssa. Syksyllä 2017 aloitin keramiikkakurssien tuntiopettajana, ja olen viihtynyt täällä hyvin. Kalliola on tosi kotoisa ja mukava, ja täällä on hyvä ilmapiiri.
Mikä keramiikassa kiehtoo?
Savi on periaatteessa aika helppo, mutta samalla kuitenkin vaikea materiaali työstää. Siinä on opittavaa loppuelämäksi. Pidän itse etenkin sen kolmiulotteisuudesta verrattuna esimerkiksi maalauksen tekemiseen. Savesta voi myös tehdä ihan mitä tahansa.
Keramiikassa on luovaa sekin, että pitää usein pähkäillä, kuinka jokin asia voidaan toteuttaa. Täällä kikkaillaan ja kehitellään erilaisia virityksiä ja tukisysteemejä. Työkalutkin saa omasta keittiöstä.
Sillä ei ole kauheasti väliä, oletko päihdekuntoutuja tai stressaantunut työelämässä. Kun tulee tänne ja saa savipalan käteen, niin se tuo hyvää oloa. Keramiikan teon konkretia tukee aivotoimintaa.
Mitä kursseillasi tehdään?
Kaikki kursseillani tekevät omanlaisiaan töitä. Aluksi käydään läpi teknisiä asioita siitä, miten keramiikkaa tehdään, mutta haluan ennen kaikkea tukea harrastajien luovuutta. Toivon, että ihminen alkaa löytää omaa juttuaan, ja haluan auttaa häntä siinä prosessissa. Usein ihmisillä onkin jo jokin idea mielessään, kun he tulevat kurssille.
Parasta opettamisessa on yhteinen into materiaaliin. Minua innostaa myös nähdä ihanat työt, joita ihmiset tekevät. Olen tosi iloinen ja ylpeä niistä.
Onko keramiikan tekeminen muuttunut vuosien aikana?
Keramiikka on tällä hetkellä tosi suosittua ja ihmiset bongaavat nykyisin Instagramista paljon ideoita. On selvästi vaihtuvia trendejä mitä juuri nyt halutaan keramiikasta tehdä. Kurssille tulevien ei välttämättä tarvitse luoda mitään ihan uutta, vaikka mielelläni kannustan siihenkin.
On myös saatavilla enemmän erilaisia savimassoja, ja lasitteet ovat kehittyneet paljon. Olen iloinen siitä, että on enemmän mahdollisuuksia! Toisaalta keramiikan valmistamisen prosessit ovat edelleen ihan samoja mitä ne ovat olleet Kiinan dynastioista saakka.
Mistä olet innostunut viime aikoina?
Aloitin täällä Kalliolassa japanilaisen sivellinkalligrafian opiskelun. Kävin keväällä Japanissa, jossa on vahva keramiikkaperinne, mutta jostain syystä nappasin sieltä kuitenkin sen kalligrafian. Sivellinkalligrafian harjoittelu on hauskaa, ja on jo vaikuttanut omaan keraamiseen työskentelyyni. Valmistan myös tällä hetkellä keramiikkaa Tapanilassa tilaustyöperiaatteella.
Kuva: Nelli Kivinen
Opettajan kurssit:
Keramiikkapaja, torstaina Kalliossa
Keramiikkapaja, keskiviikkona Kalliossa
Keramiikkapaja, torstaina Kalliossa
Keramiikan uusi elämä: japanilainen kintsugi-taidekäsityö 1,5op
Maksuton luento: japanilainen kintsugi-taidekäsityö
Mielenrauhaa savesta Kalliossa