Kulttuuri ja yhteiskunta

Kysymys siitä, onko mahdollista luoda keinotekoista mieltä, on kiehtonut filosofeja, tiedemiehiä ja teknologian asiantuntijoita vuosikymmeniä. Kuuluuko ihmismieleen jotain, mitä koneella ei voisi koskaan olla? Entä millä tavalla konemielen voisi tunnistaa, jos se tulisi vastaan? Käsittelemme älykkyyden kannalta olennaisia periaatteita ja reunaehtoja. Etsimme vahvan tekoälyn edellytyksiä, lähestyen tekoälyä sekä sen käyttöä filosofisten kysymysten kautta.

Verkkoluento tapahtuu Zoomin kautta. Tarvitset tietokoneen, tabletin tai puhelimen internet-yhteydellä. Tarkemmat ohjeet Zoomin käytöstä saat ennen kurssin alkua sähköpostilla. Huolehdithan, että annat sähköpostiosoitteesi, kun ilmoittaudut.

Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologia, joka vaikuttaa entistä enemmän tavallisten ihmisten arjessa. Somealustojen kehittyneet algoritmit ohjaavat jo nyt ihmisten huomiota erittäin tehokkaasti, ja ChatGPT:n kaltaiset innovaatiot mahdollistavat tekoälyavusteisen sisällöntuotannon ja esimerkiksi esseiden kirjoittamisen. Samalla tekoäly haastaa käsityksiämme siitä mitä älykkyys oikeastaan on, miten ihmisen älykkyys eroaa koneiden ”älykkyydestä”, ja mikä oikeastaan on ihmisen paikka maailmassa kun yhä useammat tehtävät taiteesta tieteentekemiseen voidaan antaa tekoälyn tehtäväksi. Tekoälyyn liittyvät kysymykset eivät kuulu vain teknologian tai filosofian ammattilaisille, vaan jokaisen valveutuneen kansalaisen olisi tärkeää päivittää tietojansa, ja saada ymmärrystä suunnasta johon olemme jo menossa.

Tekoälyn filosofian kesäluentoja on kaksi, toinen luento järjestetään 13.5.