Hallitusneuvotteluissa on esitetty jopa 70 miljoonan euron leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön. Kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen työ mahdollistaa elinikäisen oppimisen matalalla kynnyksellä kaikenikäisille. Ne luovat säästöjä koulutustasoa ja hyvinvointia lisäämällä. Leikkaukset osuisivat kipeämmin pienituloisiin, heikentäisivät hyvinvointia sekä vaarantaisivat työllisyys- ja koulutustason nousua. Mitä tapahtui hallitusneuvottelijoiden koulutus- ja sivistysmyönteisyydelle?
Hallitusneuvottelijoiden leikkaukset perustuvat valtionvarainministeriön esitykseen, joka leikkaisi jopa 50 prosenttia vapaan sivistystyön rahoituksesta. Leikkauksia on perusteltu muun muassa kansalaisopiston hyvätuloisilla opiskelijoilla, jotka voisivat maksaa ”harrastustoimintansa” itse.
Vapaassa sivistystyössä ei ole kuitenkaan kyse hyvätuloisten harrastuksista, vaan se kasvattaa aidosti osaamista niin työelämää kuin henkilökohtaisia tavoitteita varten. Kalliolan opiston asiakasraati osoitti myös, että monella opintoihin liittyy vahvaa tavoitehakuisuutta.
Kansalaisopistojen opiskelijat ovat hyvin moninainen joukko. Opistoissa opiskelee ihmisiä vauvasta vaariin, opiskelijoista työttömiin. Koko ajan kasvava opiskelijaryhmä on myös maahanmuuttajat, joiden suomen kielen maksulliset kurssit ovat Kalliolan opistolla jatkuvasti täynnä. Yksi Kalliolan opiston kärjistä on tavoittaa aliedustettuja ryhmiä muun muassa jalkautuvalla työllä, joten pelkästä keskiluokkaisten harrastustoiminnasta puhuminen on harhaanjohtavaa.
Kansalaisopistot tuottavat verorahoilla elinikäistä oppimista
Nykyisillä hallitusneuvottelijoilla on kovat tavoitteet työllisyyden nostamiseksi. Ensinnäkin Suomessa on 175 kansalaisopistoa, jotka ovat valtakunnallisesti suuri työllistäjä, erityisesti pienissä kunnissa. Yksin Kalliolan opisto työllistää lukukaudessa noin 140 korkeakouluttautunutta tuntiopettajaa.
Toiseksi Suomen työllisyysasteen nostaminen vaatii mahdollisuuksia oman osaamisen päivittämiseen. Työelämässä on tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joilla on matala koulutustaso ja jotka eivät pääse päivittämään tietojaan. Monen vuoden tutkintoon johtavat opinnot eivät kaikissa elämäntilanteissa ole mahdollisia.
Siksi on vapaa sivistystyö ja kansalaisopistot: ne mahdollistavat joustavan oppimisen koko ihmisen elinkaaren ajan. Monet kansalaisopiston kurssit tuovat osaajalleen itsenäisyyttä, osallisuutta sekä taitoja arkeen, työhön ja opiskeluun. Esimerkiksi Kalliolan opistossa on mahdollista käydä työelämää vahvistavia lyhyt- ja opintopisteytettyjä koulutuksia digitaidoista, kielistä sekä luku- ja kirjoitustaidosta.
Taide- ja taitoaineet taas vahvistavat luovaa identiteettiä ja lisäävät kulttuurihyvinvointia. Liikunnan kursseilla voi vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia, löytää oman liikkumisen muodon matalalla kynnyksellä sekä luoda sosiaalisia yhteisöjä. Kalliolan opiston kursseille, kuten asahiin ja äitiysjoogaan ohjataan myös terveydenhuollosta.
Kaiken kaikkiaan kansalaisopistojen kursseilla opiskelija kokee osallisuutta sekä onnistumisen ja osaamisen tunteita. Nämä kaikki ovat onnellisen elämän osia. Vapaa sivistystyö pitää huolen, että ihmiset eivät putoaisi osaamisessaan ja sivistyksessä yhteiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisopistoihin panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin. Leikkaukset kuitenkin heikentäisivät jatkuvan oppimisen edellytyksiä.
Leikkaukset koulutukseen vaikuttavat ensimmäisenä pienituloisiin
Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu kohtuullinen hintataso, joka houkuttaa ihmisiä kursseille opiskelemaan ja kehittämään osaamistaan. Hallitusneuvottelijoiden kaavailemat leikkaukset tarkoittaisivat sitä, että monet kansalaisopistot joutuisivat nostamaan kurssihintojaan. Tämä heikentäisi osallistumismahdollisuuksia ja siten osaamisen kasvua. Leikkaukset tuntuisivat ensimmäisenä pienituloisten kukkarossa.
Kalliolan kansalaisopisto on yksityinen, järjestön ylläpitämä opisto, joka ei saa samanlaisia tukia kaupungilta kuin vaikkapa Helsingin kaupungin ylläpitämät opistot. Tämän takia hinnat ovat jo nyt niin ylhäällä, ettei niitä voi enää nostaa. Rahoituksen väheneminen tarkoittaisi Kalliolan opistossa tuntimäärän tiputtamista. Kurssitarjonnan supistaminen köyhdyttäisi kansalaisopistojen monimuotoista tarjontaa sekä heikentäisi opiston mahdollisuuksia tarttua paikallisiin sivistystarpeisiin.
OAJ:n mukaan kymmenien miljoonien leikkaukset voisivat romuttaa kansalaisopistoverkoston. Kalliolan opisto on Suomen ensimmäisiä opistoja, ja yli 100 vuoden kokemus sisältää arvokasta tietoa ja taitoa hyvinvoinnin lisäämisestä. Opiston toiminta on alkanut halusta nostaa kansan koulutustasoa ja yhdistää sisällissodan jälkeistä jakaantunutta kansaa. Opiston ensimmäisiä kursseja, luku- ja kirjoitustaitoa opetetaan edelleen, jotta kaikilla olisi mahdollisuudet olla osa suomalaista yhteiskuntaa.
Kansalaisopistotoiminta lisää hyvinvointia, osallisuutta ja osaamista. Jos leikataan pahoinvointia ennaltaehkäisevästä toiminnasta, tulee se näkymään jossain vaiheessa kasvavina sosiaali- ja terveyskuluina. Hyvinvoinnin heikentäminen tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi kuin hyvinvointiin satsaaminen.