Kulttuuri ja yhteiskunta

Kysymys siitä, onko mahdollista luoda keinotekoista mieltä, on kiehtonut filosofeja, tiedemiehiä ja teknologian asiantuntijoita vuosikymmeniä. Kuuluuko ihmismieleen jotain, mitä koneella ei voisi koskaan olla? Entä millä tavalla konemielen voisi tunnistaa, jos se tulisi vastaan? Käsittelemme älykkyyden kannalta olennaisia periaatteita ja reunaehtoja. Etsimme vahvan tekoälyn edellytyksiä, lähestyen tekoälyä sekä sen käyttöä filosofisten kysymysten kautta.

Verkkoluento tapahtuu Zoomin kautta. Tarvitset tietokoneen, tabletin tai puhelimen internet-yhteydellä. Tarkemmat ohjeet Zoomin käytöstä saat ennen kurssin alkua sähköpostilla. Huolehdithan, että annat sähköpostiosoitteesi, kun ilmoittaudut.

Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologia, joka vaikuttaa entistä enemmän tavallisten ihmisten arjessa. Somealustojen kehittyneet algoritmit ohjaavat jo nyt ihmisten huomiota erittäin tehokkaasti, ja ChatGPT:n kaltaiset innovaatiot mahdollistavat tekoälyavusteisen sisällöntuotannon ja esimerkiksi esseiden kirjoittamisen. Samalla tekoäly haastaa käsityksiämme siitä mitä älykkyys oikeastaan on, miten ihmisen älykkyys eroaa koneiden ”älykkyydestä”, ja mikä oikeastaan on ihmisen paikka maailmassa kun yhä useammat tehtävät taiteesta tieteentekemiseen voidaan antaa tekoälyn tehtäväksi. Tekoälyyn liittyvät kysymykset eivät kuulu vain teknologian tai filosofian ammattilaisille, vaan jokaisen valveutuneen kansalaisen olisi tärkeää päivittää tietojansa, ja saada ymmärrystä suunnasta johon olemme jo menossa.

Tekoälyn filosofian kesäluentoja on kaksi, toinen luento järjestetään 13.5. 

Tekoälysovellusten eettistä arviointia ohjaavat samat periaatteet, joilla arvioimme muutakin toimintaa. Reiluus ja syrjinnän välttäminen, oikeudenmukaisuus ja vahingon tuottamisen kielto ovat esimerkkejä tärkeistä eettisistä periaatteista. Tärkeää on myös päätöksenteon läpinäkyvyys – ihmisellä tulee olla oikeus tietää häneen kohdistuvan päätöksen perusteet. Toisaalta nykyisten syväoppimiseen perustuvien tekoälyjärjestelmien tiedonkäsittely on liian monimutkaista ihmisymmärrykselle – ne ovat siis tässä mielessä ”mustia laatikoita”. Ne eivät siis kerro ihmiselle ymmärrettävällä tavalla, millä logiikalla esimerkiksi luoton antamiseen liittyvä päätös on tehty. Tällä luennolla käsitellään ihmisen oikeutta selityksen saamiseen maailmassa, jossa tekoälyjärjestelmiä käytetään päätöksenteossa yhä useammin. 

Verkkoluento tapahtuu Zoomin kautta. Tarvitset tietokoneen, tabletin tai puhelimen internet-yhteydellä. Tarkemmat ohjeet Zoomin käytöstä saat ennen kurssin alkua sähköpostilla. Huolehdithan, että annat sähköpostiosoitteesi, kun ilmoittaudut.

Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologia, joka vaikuttaa entistä enemmän tavallisten ihmisten arjessa. Somealustojen kehittyneet algoritmit ohjaavat jo nyt ihmisten huomiota erittäin tehokkaasti, ja ChatGPT:n kaltaiset innovaatiot mahdollistavat tekoälyavusteisen sisällöntuotannon ja esimerkiksi esseiden kirjoittamisen. Samalla tekoäly haastaa käsityksiämme siitä mitä älykkyys oikeastaan on, miten ihmisen älykkyys eroaa koneiden ”älykkyydestä”, ja mikä oikeastaan on ihmisen paikka maailmassa kun yhä useammat tehtävät taiteesta tieteentekemiseen voidaan antaa tekoälyn tehtäväksi. Tekoälyyn liittyvät kysymykset eivät kuulu vain teknologian tai filosofian ammattilaisille, vaan jokaisen valveutuneen kansalaisen olisi tärkeää päivittää tietojansa, ja saada ymmärrystä suunnasta johon olemme jo menossa.

Tekoälyn filosofian kesäluentoja on kaksi ja toinen luennoista järjestetään 6.5.